Tutkimattomat ovat sekarotuisten tiet

VAROITUS !! K-18. Tekstissä on suoraa sensuroimatonta tekstiä, ei lapsille.

Tulee suoraa mielipidettä ja tekstiä tästä jo vuosikymmeniä jatkuneesta ja todella piintyneestä anekdoottisesta uskomuksesta eli suuresti väitetystä monirotuisten muka niin paljon paremmasta terveydestä. Tekstiä päivitetään ajoittain, joten seuraile palstaa.

Tämä teksti on laadittu täysin Suomen lain sananvapauden suojan turvin. Kenenkään nimeä ei mainita eikä ketään näissä mitenkään yksilöidä. Emme harrasta teksteissämme mitään copy paste rimanalivetoja, koska kaikki sanat ovat 100% meidän omia mielipiteitä. Me jätämme nuo copy touhut täysin copycat luusereille. Ja toisin kuin monet muut suomalaiset, niin me sanomme ääneen mielipiteemme.

Rakkaita kaikki karvaan katsomatta

Alkuun pieni avaus siihen, että jokainen pentu ja jokainen koira on sille omalle perheelleen rakas. Oli sitten monirotuinen, rekisteröimätön tai rekisteröity rotukoira. Meillä itsellämme on ollut todella huikeita kokemuksia siitä karsastetusta sekarotuisesta, niin todella mahtavana luonteena ja pitkään eläneenä yksilönä. Kyse ei ole mitenkään yhdenkään elävän olennon aliarvioimisesta. Ainoastaan siitä, millä anekdoottisilla kriteereillä tuota niin sanottua monirotuisten muka rotukoiraa huomattavasti parempaa terveyttä ylistetään. Ei niitä meidän monirotuisia oltu tutkittu minkään perinnöllisen sairaauden osalta. Ei meillä ollut mitään tietoa, minkänäköiset ovat olleet noiden kyseisien koirien vanhemmat. Ei meillä ole ollut mitään faktaa noiden kyseisien koirien sukutaulun yksilöistä, eikä todella noiden tuntemattomaksi jääneiden esivanhempien terveystietoja. Ja kun on vielä ollut se oma kokemus rekisteröidystä rotukoirasta, jolla olivat ne huonot lonkat, niin ei niitä lonkkia olisi tuosta koirasta elämän missään vaiheessa mitenkään voinut edes havaita ilman noita röntgentutkimuksia ja niistä sitten lausutuista virallisista tuloksista. En sitten tiedä, onko jollain todella joku yliluonnollinen kyky kenties jopa röntgenkatse vai miten tuollaisen voi faktisesti väittää tietävänsä ilman virallisia tutkimuksia. Jep ja pahoittelut, kun tähän tekstiin oli pakko sisällyttää tuota niin paljon vihaavaamme copy paste paskaa, mutta kun liittyy vahvasti tähän aiheeseen. Kyse on lähinnä suuresta anekdoottisesta myytistä tuon terveyden osalta. Emmekä me ala väittämään, että tekemällä tämän ja tämän yhdistelmän on lopputuloksena täysin terve yksilö. Hui hai, ei sellaista ole olemassa. 

Monirotuisetko muka terveempiä

Näitä samoja anekdootteja kirjoitellaan ja sanotaan ääneen, kuitenkaan näitä perusteettomia yleistyksiä tukemaan ei ole niitä kattavia tutkimustuloksia ei yhtään mitään. Ainoastaan se vahva mutu-tuntuma ja -oletus antaa ihmisille jonkinasteisen luvan tätä suurta muka-totuuttansa kailottaa suureen ääneen. Kenties, kun tuota jankataan tarpeeksi paljon, niin se alkaa jopa kuulostaa totuudelta. Onko asia sitten kuitenkaan niin kuin annetaan ymmärtää? Tuskin on. Näkökantaa ollaan perusteltu monin eri anekdoottisin todistein mm. geenipoolin laajentumisella eri rotujen yhdistyessä. Väite perustuu siihen, että eri rotujen nuo resessiiviset tautiperimät eivät saisi enää geeniparikseen sitä toista samaa vastinettaan, jolloin tuo tauti ei enää periytyisi jälkeläisille. Tuloksena olisi siis terveempi seuraava sukupolvi. Siinä määrin mielenkiintoinen anekdootti, koska monilla roduilla on samoja periytyviä tauteja, jolloin eri rotujen edustajat voivat periyttää samaa tautia ja tuo sama tautigeeni voi siirtyä eteenpäin myös eri rotuja yhdistämällä. Hypoteettinen väite sekin, että kahden sisäsiittoisen eri rodun yhdistämisenä saataisiin luotua se terve yksilö. Jos tuo sisäsiittoisuusaste olisi korkea kummallakin osapuolella, niin ei tuon jälkeläisen sukusiitos aste putoa kuin taikaiskusta nollaan. Lisäksi pahimmillaan voi kummankin rodun patogeenit siirtyä jälkeläiseen, jolloin lopputuloksena on kaksinverroin sairaampi yksilö. Koiran kloonaamalla saat varmasti tehtyä kopion jostain tietystä yksilöstä, tämä kun sattumalti on nykypäivänä mahdollista. Yksikään pentu ei ole vanhempansa kopio koskaan. Geenien yhdistyminen on monen sattuman summa, kun ei synny kahta samanlaista pentua ja kaikki ovat omia yksilöitä. Muistuttaa loppujen lopuksi suurta arpakonetta. 

Lehtien palstoilla, netin foorumeilla, eri keskustelupalstoilla ja katujen kulmilla. Missä et olisi tätä anekdoottia kuullut? Sekarotuiset ovat terveitä eivätkä sairaita kuten rotukoirat. Jep jep, niin varmaan luullaan. Juu kyllä on olemassa niitä rotuja tottakai, joilla tuo koiran rakenne itsessään aiheuttaa terveysongelmia. Mutta aivan samalla tavalla on olemassa täsmälleen vastaavan rakenteen omaavia sekarotuisia koiria. Missä on se sekarotuisten kattava tietokanta, jossa pääsee tutkailemaan sitä sukutaulua kauas esivanhempiin ja näkemään myös näiden koirien terveystietoja? Mistä löytyy sekarotuisten Pevisat (PEVISA - perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma)? Ei taida löytyä sellaista. Kuinka iso prosentti sekarotuisista koirista noin kaikenkaikkiaan tutkitaan edes lonkkien ja kyynärien osalta? Eipä taideta kovin häävejä prosentteja saada aikaiseksi. Mistä löytyy tiedot menehtyneiden sekarotuisten kuolinsyistä ja nimenomaan mikä sairaus tuon on aiheuttanut? Ilmoitelkaa toki, mistä sellainen löytyy.

"Koska sekarotuisista koirista ja niiden ongelmista ei pidetä niin tarkkaa kirjaa, syntyy sellainen käsitys, ettei niillä ole ongelmia. - Eläinlääketieteen professori Marjatta Snellman"

Ja kyllä olemme kuulleet näitä todella tuulesta temmattuja anekdoottisina todisteina esitettyjä väittämiä rotukoirien rukurutsaprosenttien olevan muka jopa 80% asteella. Siis herranjestas tuota väitettä, kun sisarusten tekemästä yhdistelmästä tuo sukurutsaprosentti olisi about palttiarallaa 12% nurkilla. Rotukoirista, ainakin saksanpaimenkoirien osalta, sentään pääsee katsomaan nuo sukutaulut yli sadan vuoden taakse, josta löytyy jokainen yksilö. Tähän samaiseen faktatietona esitettyyn järkyttävään shaipa muka todisteeseen kerrotaan perään se tieto tuosta erittäin kapeasta geenipoolista, joka sitten johtaa ainoastaan sairaisiin yksilöihin ja rodun tuhoon. Lisäfaktana esitetään sellainen, että kaikki rotukoirat olisivat suoranaisen insestin tulosta. Juu siis anteeksi, mutta holy shit. Ovatko kyseiset agitoijat ollenkaan sisäistäneet, mitä tarkoittaa sana insesti?

__________________lainaus wikipedia "insesti"

"Biologisten lähisukulaisten insestisistä suhteista syntyvillä lapsilla on tavallista suurempi kuoleman, perinnöllisten sairauksien tai vammaisuuden riski, joka johtuu sisäsiittoisuudesta. Joissakin lainsäädännöissä insesti määritetään verisukulaisuudeksi, kun toisissa avioliitto tai lapseksiottaminen riittää. Joissain lainsäädännöissä puhutaan perheenjäsenistä, toisissa mainitaan sedät, tädit, veljenpojat, sisarentyttäret ja serkut."

__________________lainaus päättyy

Suomen avioliittolaissa on selvästi määritelty keiden kanssa avioituminen on sallittua. Jo tuossa lain pykälässä on serkusten välinen liitto täysin hyväksyttävää eli tuota sukulaisuusastetta ei lasketa enää insestiksi, ei ainakaan täällä Suomessa. Kuitenkin, kun puhutaan serkuksista, niin eipä tuossa tapauksessa tarvitse kovin syvälle sukutauluun sukeltaa. Toisaalta tuo wikipediasta lainattu toteama, että joissain maissa tuo insesti määritetään verisukulaisuudeksi. Aika hurjaa tuo verisukulaisuus, kun eivätkö kaikki koirat ole tulosta siitä luolaihmisen jalostamasta kesykoirasta. Toisaalta varmasti moni meistä suomalaisista periytyy jostain täysin samoista alkuihmisen geeneistä. Ilmeisesti olemme kaikki tulosta vain ja ainoastaan jonkun käsittämättömän maailmanlaajuisen insestitsunamin tuotoksista. Ehkä kannattaisi hieman varoa käyttämästä tuota sanaa insesti?

Todella kärjistettyyn anekdoottisena todisteena esitettyyn väittämään rotukoirien rodunjalostuksen geenipoolin suppeudesta liitetään tuo rodun väistämätön tuho. Kyllä se näin kävisikin, mikäli joku kasvattaja muka perustaisi koko kasvatustyönsä valinnat ainoastaan sanalle sisäsiittoisuus. Olisi mielenkiintoista tietää yksikin rotukasvattaja Suomesta, joka omaisi tuollaisen järkyttävän ideologian omissa jalostus valinnoissaan. Tähän yhtälöön vielä se fakta, että jokainen rotukasvattaja on allekirjoittanut tuon kasvattajasitoumuksen. Seuraavaksi kaikille, ja pahoittelut copy pastesta jälleen kerran, mutta tuon kasvattajasitoumuksen neljä ensimmäistä pykälää. Näitä jokainen rotukoirakasvattaja on lupautunut noudattamaan.

__________________lainaus kasvattajasitoumus

1. Hyväksyn liiton tarkoituksen, joka on seuraava: Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten rekisteröityjen koirien kasvattamista ja käyttöä. Lisäksi Kennelliitto edistää terveiden ja hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Liitto edistää myös koirien hyvinvointia sekä koiranpidon edellytyksiä. Olen selvillä siitä, että Kennelliiton säännöt, ohjeet (erityisesti koirarekisteriohje) ja määräykset koskevat minua.
2. Olen selvillä eläinsuojelulain ja järjestyslain sekä muiden koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä. Huolehdin siitä, että koirani saavat riittävästi ravintoa ja huolenpitoa. Pidän koiriani asianmukaisissa tiloissa ja huolehdin niiden riittävästä liikunnasta. Huolehdin siitä, ettei koiranpidostani aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle.
3. Kasvatan rekisteröintikelpoisia koiria. Tavoitteenani on kasvattaa terveitä ja hyväluonteisia koiria, jotka ovat käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia.
4. Perehdyn kasvattamiini rotuihin niin, että tunnen hyvin niiden voimassa olevat rotumääritelmät ja käyttötarkoituksen. Jalostukseen käyttämäni koirat ovat sopivan ikäisiä, terveitä ja hyväkuntoisia sekä luonteeltaan, ulkomuodoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia.

__________________lainaus päättyy

Tähän rotukoirakasvattajien noudattamiin asioihin liittyy vahvasti myös Kennelliiton PEVISA ohje, josta on seuraavaksi poimintoja. Tuossa nimenomaan puhutaan rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaamisesta. Eli missä kohtaa tuossa lukee, että kannustetaan kasvattajia perustamaan nuo jalostusvalinnat pelkästään sisäsiittoisuudelle? Eihän tuossa sellaista lue missään kohtaa, ei myöskään tuossa kasvattajasitoumuksessa ole mitään viittauksia tuollaiseen väittämään. Mikäli joku rotukasvattaja noissa jalostusvalinnoissaan alkaisi korostetusti keskittymään tuohon sisäsiitokseen, niin olen aika vakuuttunut, että asia päätyisi Kennelliiton kurinpitolautakuntaan ja kyseinen kasvattaja saisi lukuisien vuosien pennutuskiellon. 

__________________lainaus PEVISA ohje

"Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman ohje (PEVISA ohje)

PEVISA-ohjelman tarkoituksena on sairauksien ennaltaehkäisyn lisäksi turvata rodun geneettinen monimuotoisuus, jotta saataisiin rajoitettua haitallisten geenien leviäminen edelleen ja tuettua rodun kestävää kehitystä. Geneettistä monimuotoisuutta voidaan arvioida rodun kannan ja yksilöiden välisten sukulaisuussuhteiden ja jälkeläisten seurannalla. Nämä tiedot perustuvat Kennelliiton koirarekisteriin. Arvioinnissa käytetään hyväksi myös rodulle laadittua JTO:aa.

Siitoskielto populaatiogeneettisin perustein, jolloin
1) pentuetta, jonka vanhemmista jompikumpi tai molemmat ovat tuottaneet enemmän jälkeläisiä kuin rotukohtainen PEVISA-ohjelma hyväksyy, ei rekisteröidä
2) halutaan rajoittaa lähisukulaisten keskinäisiä parituksia tai asettaa raja-arvo rekisteröitävän pentueen sukusiitosasteelle"

__________________lainaus päättyy

Toki on olemassa rotuja, joissa tuo kokonaispopulaation määrä pysyy alhaisena. Tästä hyvänä esimerkkinä on basenji. Onneksi basenjiyhdistys on erittäin valveutunut ja asettaa todella korkealle kriteereitä edistääkseen rodun pysymistä mahdollisimman terveenä. Tämän johdosta tuon rodun puolella Suomeen tuodaan sitä uutta verta juuri laajentamaan tuota geenipoolia. Basenjiyhdistyksen sivuilla on listaus Suomeen tuoduista ja syntyneistä pennuista numerojärjestyksessä aivan siitä ensimmäisestä basenjista Suomessa. Järjestysluvultaan nro 1 oli tuontikoira Ruotsista nimeltään "Bal Dek" synt. 26.12.1963. Tämänhetken listan tuorein tuontikoira järjestysluvultaan nro 2270 on Puolasta nimeltään "Always In Motion Adventure Hunter" synt. 17.8.2020. Basenji kuuluu rotuna alkukantaisten rotujen joukkoon, kun sattumalti Egyptiläisten n. 2600 eKr. neljännen dynastian aikaisissa hautamaalauksisa esiintyy basenjin näköisiä koiria. Näiden alkukantaisten rotujen geeniperimää on tutkittu ja näistä alkukantaisista alkukantaisin on juuri basenji. Rodun historia kantautuu siis helposti tuonne yli 3500 vuoden taakse. Basenji ei ole rotuna saavuttanut mitään suurta suosiota johtuen juuri siitä, ettei tuota rotua ole millään tavoin jalostettu palvelemaan ihmistä. Lisäksi, kun tuon rodun luonne on aika kissamainen, niin tuo basenjin kouluttaminen ei ole todella mitään lasten leikkiä. Tässä kuitenkin esimerkkinä yksi jalostamaton todella alkukantainen rotukoira, jonka kasvattajat tekevät tinkimätöntä työtä rodun terveyden eteen. Tätä rotua, kun ei ole jalostettu palvelemaan yhdenkään ihmisen käyttötarkoituksia millään muotoa. Onko se sitten sekarotuinen basenjia terveempi? Kumpaa vaihtoehtoa tutkitaan säännönmukaisemmin? Ja kumpiko oli se, josta todella näet koirasi esivanhemmat? Vastaus nyt on päivänselvä ja se siitä.

Rekisteröimättömien ja monirotuisten FIX rekisteri

Kotimaisten rotukoirien rekisterinumeroista löytyy FI-, EJ-, ER-alkuisia rekisterinumeroita. Ja tähän nimenomaisen FIX-tietokantaan tuo rekisteröimätön tai monirotuinen saa rekisterinumeronsa alkuun tuon FIX-tunnisteen. Tähän väliin pieni tietoisku eli ainoastaan se FI-, EJ- tai ER-rekistereistä löytyvä yksilö on virallinen rotukoira eli nuo paperittomat muka rotukoirat ovat auttamatta tuolla FIX-rekisterin puolella. Juu olkoon sitten mikä vain edellä mainituista Kennelliiton hallinnoimista rekistereistä, niin kaikille avoimesta jalostustietojärjestelmästä pääsee jokainen näkemään sukutauluja ja terveystietoja sekä niitä koe- ja näyttelytuloksia unohtamatta. Monirotuinen FIX-tunnisteen saanut koira saa osallistumisoikeuden TOKO ja AGILITY kisoihin, eli tuolloin koira on tunnistusmerkitty ja löytyy Kennelliiton omistajatodistus. Sen lisäksi kadonnut koira on helpompi palauttaa omistajalleen juuri tuon mikrosiru tunnistemerkinnän ja FIX-rekisterin tietojen avulla. Muussa tapauksessa moni karkulainen on jäänyt tämän pienen sirun takia tielle tietymättömälle, kun omistajan tietoja ei löydy mistään. Ihanteellinen tilanne olisi se, että jokainen Suomesta löytyvä koira olisi näihin johonkin Kennelliiton ylläpitämiin rekistereihin merkitty eli samalla tarkoittaa, ettei kotimaastamme löytyisi ainoatakaan tunnistusmerkitsemätöntä koiraa. Mikä mahtaa olla se todellinen tilanne?

Kotimaisten karvakorvien määrät

Ihan silkasta mielenkiinnosta haimme jotain konkreettista tietoa näistä rekisteröintimääristä noin kaikenkaikkiaan. Näiden pylväskuvaajien tietolähteenä on Kalevan juttu aiheesta vuodelta 2018. Eli eivät ole ihan ajantasaisia, mutta oikein käyttökelpoista osviittaa löytyy näistä määristä. Voisi hyvin päätellä tämän koronavuoden aiheuttaneen piikin, mutta valitettavasti tuo piikki ei näissä kuvaajissa edes näkyisi. Tässä viittaan nimenomaan siihen järkyttävään maailmanlaajuiseen ilmiöön. Näitä paperittomia muka rotukoiria uitetaan salakuljettamalla tänne omaan turvalliseen kotimaahamme Balttian sekä Itä-Euroopan maista. Tämä pentutrokaus on kylmää bisnestä ja valtaisaa pimeää jopa mafioiden pyörittämää miljoonien eurojen hämärää kylmää liiketoimintaa, komeilee siinä kolmantena noiden laittomien huume- ja asesalakuljetusten takana. Kauanko kestää se autuas onni, että Suomi on sekä rabies- että ekinokokki- kuin myös leptospiroosivapaa maa? 

Kennelliiton FI-, EJ- ja ER-rekisteröityjen rotukoirien määrät

Rekisteröimättömien ja monirotuisten määrä Kennelliiton FIX-rekisterissä

Oliko tuossa sitten kaikki

Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa on koiria siinä 800 tuhannen korvilla. Mutta nuo ovatkin pelkkiä arvioita, eivätkä faktaa. Todella paljon koiria on Suomessa, joita ei näy missään virallisissa luvuissa eikä todella noissa Kennelliiton ylläpitämissä tietojärjestelmissä. Suomessa on yritetty viime vuosina ajaa eläinsuojelulain uudistusta, joka saisi pikaisesti astua voimaan. SEY on listannut 6 päätavoitetta tuohon paljon kaivattuun ja odotettuun eläinten hyvinvointilain uudistukseen, ja näistä tavoitteista yksi tärkeä on, että KOIRIEN JA KISSOJEN tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi. Jos aihealue kiinnostaa, niin käy tutustumassa osoitteessa www.elainsuojelulaki.fi. Tuo laki on valitettavasti kokoajan viivästynyt ja on edelleen kesken. Kyllä olisi mahtavaa saada tuo sekä koirien että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti pakolliseksi. Tällä saataisiin kyllä heitettyä niitä kapuloita tuon pimeän pentubisneksen rattaisiin ja siihen tuolla rikollisella alalla jylläävään harmaaseen talouteen. Tuo laiton maahantuonti eli pentujen ja koirien järkyttävä salakuljetusbisnes ei olisi enää niin helppoa, ja siitä karmeasta pentutehtailusta nyt puhumattakaan. Ihmiset osaisivat ihan itse vaatia nähdä noiden myynnissä olevien pentujen tai koirien rekisteritietoja tuolta järjestelmistä. Jokainen tietäisi jättää tuollaisen pennun tai koiran ostamatta, jos noita tietoja ei vaan löytyisi. 

Eiköhän se kuitenkin ole, niin olkoon kyse monirotuisesta tai rekisteröimättömästä sekä siitä rotukoirasta, että kahden sairaan yksilön yhdistäminen tuottaa sairaita jälkeläisiä? Ainakin hyvin raadollisesti tiivistettynä voisi näin yleistää, mutta tämäkin voi siinä geenien arvaamattomassa pajatsossa kääntyä päälaelleen. Kun jokainen meistä tietää, etteivät kaikki sairaudet ole niitä dominoivia ominaisuuksia perimässä, vaan voivat siirtyä resessiivisesti eli piilevästi. Kuka voi faktisesti tietää, mikä on aiheutunut puhtaasti perinnöllisesti tai onko asia ruokinnan ja niiden ympäristötekijöiden syytä vai onko asiaan osallisena kuitenkin näiden kaikkien vaikuttimien sekalainen sattuma? Eli ei kukaan voi oikeasti rehellisesti väittää kasvattavansa vain niitä terveitä yksilöitä. Ken tuollaista kehtaa sanoa, niin kyseessä on aikamoinen valkoinen valhe. Aina voi tuollaiseen pyrkiä, mutta kukaan ei sitä terveyttä voi taata. Varmaa on, jos jokaiselta jalostukseen suunnitellulta yksilöltä tutkittaisiin kaikki mahdolliset maan päällä esiintyvät sairaudet, niin jäljelle ei jäisi enää yhtään sellaista täysin tervettä perimää kantavaa yksilöä. Tältä kannalta ajateltuna ei kannattaisi ainoatakaan pentuetta tähän maailmaan tehdä, mitä tulee noihin jalostusvalintoihin. Miten tämä toimii tuolla monirotuisten puolella? Eikö noidenkin valintojen takana ole se ihminen? Tuskin sitä päästetään koira ovesta pihalle täysin tieten tahtoen toivomalla, että joku kulmakunnan rekku astuisi sen oman monirotuisen nartun tiineeksi. Juu kyllä tuollaisia vahinkoja sattuu, tai niin ollaan ainakin kuultu. Tuo vaan menee hieman yli ymmärryksen, miksi noissa tapauksissa ei käytetä sitä koirien katumuspilleriä, kun sellainen todella on olemassa. Onko täällä maailmassa niin vähän pentuja tai koiria, että on tieten tahtoen nuo vahinkolaukauksetkin annettava syntyä tähän maailmaan? Eivät ne rotukoirien kasvattajat ole ainoita, jotka noita jalostusvalintoja tekevät. Suurena erona on kuitenkin se, että rotukoirien kasvattajat ovat käyneet nuo kasvattajakurssit, ovat allekirjoittaneet tuon kasvattajasitoumuksen, ovat sitoutuneet noudattamaan PEVISA ohjelmaa, tutkituttavat jalostuskoiransa virallisesti, suorittavat rodulle asetetut luonne- ja vastaavat arvoinnit ja tämän lisäksi ovat näyttelyissä osoittaneet noiden jalostuskoiriensa olevan sekä ulkomuodoltaan kuin rakenteeltaan sekä liikkeeltään edustavan sitä rotunsa erityisen erinomaista taso. Mikä on tuo monirotuisten kasvattajien vastine näille? Taitaa se lista jäädä aika lyhyeksi. Kun se luola-aikojen kesykoirakin oli noiden luolaihmisten suorittamien tarkkojen jalostusvalintojen kautta saadun tinkimättömän kasvatustyön tulos. Kannattaa siis olla ottamatta ainoatakaan koiraa.

Miten se kehittyikään tuo kesykoira

Ei ole tainnut luoja luoda siinä kahdeksantena päivänä tätä suurta aarretta keskuutemme. Tässä lyhyesti tarina omin sanoin siitä, miten tämän kesykoiran evoluuutio lähti liikkeelle. Aikoinaan nuo villit sudet alkoivat hakeutumaan sinne luolaihmisen leirin lähettyville. Tuosta syntyi sellainen molemminpuoleinen symbioosi, josta oli hyötyä kummallekin osapuolelle. Luolaihminen heitti nuo ihmiselle syömäkelvottomat ruhonosat noille susille, ja vastapalveluksena tästä alkoivat nämä sudet suojelemaan tuota luolaihmisten leiriä. Tuosta syntyi sellainen tiivis yhtenäinen lauma, johon kuuluivat luolaihmiset ja nuo sudet mukaanlukien. Nämä luolaihmiset alkoivat noista villeistä susista jalostamaan seuraavia sukupolvia niistä kaikkein kesyimmistä ja helpoimmin käsiteltävistä yksilöistä. Näiden luolaihmisten tekemien jalostusvalintojen pohjalta sukupolvista aina seuraaviin saatiin keskuuteemme se kaikkien rotukoirien ja monirotuisten koirien esivanhempi, tuo alkukantainen kesykoira. Luolaihmisten tekemien valintojen ja jalostustyön arvokas tulos. Tästä suuresta ja arvokkaasta luolaihmisen jalostustyöstä saamme kaikki koiranomistajat olla nöyrästi kiitollisia.

Rotukoirien synty

Kyllä moni rotu on tulosta juuri siitä, että kyse on ollut alunperin nimenomaan eri rotujen yhdistämisestä. Näiden ehkä tarkoituksella tai sattumien kautta syntyneistä yksilöistä on alettu jalostamaan juuri tietynlaista ulkomuodoltaan ja luonteeltaan sekä käyttötarkoitukseltaan. Noiden kaikkien mutkien kautta lopulta tuolle jalostuksen lopputulokselle on tehty rotunimike, valittu juuri kyseisille yksilöille se oikea FCI alainen ryhmä ja monen prosessin kautta on syntynyt uusi FCI alainen virallinen koirarotu. Tuo siis karkeasti kuvailtuna se kuvio, miten nuo eri rotuyhdistelmät ovat saavuttaneet sen oman FCI virallisen rotunumeroinnin ja sen rotukoiran tittelin. Yllättäin käytän nyt esimerkkinä saksanpaimenkoiraa eli mistä kaikista roduista on syntynyt tämä helposti koulutettava ja aina niin auliisti valmis palvelemaan ihmistä. Rodun jalosti dresdeniläinen ratsuväen upseeri Max von Stephanitz vanhoista saksalaisista paimenkoiraroduista, kuten thüringeninpaimenkoirasta ja württemberginpaimenkoirasta. Erään teorian mukaan myös baijerinpaimenkoira, hesseninpaimenkoira, eteläsaksanpaimenkoira ja hannoverinvillapaimenkoira vaikuttivat nykyisen rodun syntyyn. Siis hetkinen, on kyllä aikamoinen sekarotuisuuden huippu tämäkin listaus. Kyseessä on kuitenkin tänä päivänä se virallinen rotukoira. Tämän rodun taustalla kuitenkin on se erittäin laaja geenipooli usealta eri rodulta, eikä tuo laajuus ole mihinkään hävinnyt. Ei nuo perimät mihinkään meiltä keneltäkään häviä. Vai väittääkö joku, että aina uuden sukupolven syntyessä tähän maailmaan, niin perimästä häviää joku tietty prosentti? Rotukoirat ovat kaikki seurausta eri rotujen yhdistämisestä keskenään. Kuka on oikeasti se ylevä jumala sanomaan, mikä näistä viralliseksi roduiksi hyväksytyistä on täysin vääriä valintoja? Eikö se ole rikkaus, että on olemassa niitä erityyppisiä rotukoiria, joiden rodulle tyypillinen luonne ja ominaisuudet käyvät kuin yksi yhteen tuon ihmisen kanssa? Ja koska kaikki ei sovi jokaiselle, ottaen huomioon sen päivittäisen elämän tai nuo mieluisat harrasteet. Eiköhän tämä ole laskettavissa sellaiseen rikkauteen, kun tietää pennun ottaessaan millainen siitä kehittyy? Vähemmän tulee niitä ikäviä yllätyksiä, kun valitettavasti keskenkasvuisia pentuja ja koiria toimitetaan näiden syiden vuoksi lopetettavaksi. Onko se sitten huono asia, että vuosien jalostustyöllä on saatu aikaan niinkin hienoja rotuja, joita koulutetaan etsimään kadonneita tai opastamaan sokeita? Kyllä näitä spesialiteetteja riittää, kun on homekoiria kuin myös eri sairauksia ilmaisevia koiria.

Niin mites sen terveyden kanssa olikaan

Kuten jo tuossa alussa kerroimme, niin jokainen pentu ja jokainen koira on sille omalle perheelleen rakas. Ja mitä tulee tuohon terveyteen, niin rotukoiria tutkitaan huomattavasti säntillisemmin ja avoimemmin kuin monirotuisia. Näitä anekdootteja eli virheellisiä olettamuksia on aina helppo viljellä, kun ei ole niitä monirotuisten säännöstöjä yhtään millekään saatikka niistä säännönmukaisesti tehdyistä terveystuloksista puhumattakaan. Juu ja kuitenkin rehellisesti sanottuna kyllä nuo sekarotuisia pentueita teettävätkin tekevät niitä jalostuksellisia valintojaan. Että juu pata kattilaa soimaan. Ja samalla rotukoiratkin ovat alunperin tulosta eri rotujen risteytyksistä. Että kenen terveyttä tässä oikeasti halutaan ylistää, kun ei kukaan voi sellaista rehellisesti taata samaan syssyyn ottaen huomioon nuo resessiivisesti periytyvät taudit. Niinkuin elämässä kaikenkaikkiaan et voi koskaan tietää, koska sairastut. Kukaan ei voi rehellisesti väittää tietävän tuollaista koirastaan. Vai voiko muka? Tuskin.

Emme ole tässä tekstissä kertaakaan esittäneet mitään oletus faktoja tai yhtään anekdoottia mistään autuaaksi tekevästä onnenlaaksosta, että rotukoira olisi muka automaattisesti terveempi kuin se monirotuinen. Tulkoon sekin selväksi. Tämä oli aiheena mielenkiintoinen juuri siitä syystä, että tuota päinvastaista olettamusta levitellään niin auliisti muka-faktana monin eri anekdoottisin perustein. Moniko ei ole tähän suureen myyttiseen anekdoottiseen väittämään törmännyt? Että se monirotuinen olisi muka niin paljon terveempi kuin se rotukoira. Ja tässä jutun alussa mainitsemat elämäämme koskettaneet huikeat monirotuiset yksilöt, joista yksikään ei poistunut täältä maailmasta terveenä ja kyllä heillä oli täysin samoja vaivoja, mitä löytyy myös rotukoirilta. Ei meiltä ainakaan ole yksikään koira, ei monirotuinen eikä rotukoira, elänyt sinne vanhuuteen asti täysin terveenä ilman vaivoja ja hups heijaa tuli päivä ja koira kaatui suorilta jaloiltaan kuin puu metsässä tuosta vaan. Jokaisen koiran elämä on arvokas, jota meidän kaikkien pitää suuresti kunnioittaa. Vanhuuden vaivoista eivät voi koiratkaan välttyä. Ja se vanhin koskaan tapaamamme koira oli eräs ihka rotukoira terrieri, joka oli kunnioitettavassa 21 vuoden iässä. Huikeita poikkeuksia aina löytyy, se on varma. Ja te kaikki, joilla on se poikkeuksellisen terveenä vanhuusikään asti säilyvä yksilö, oli se sitten monirotuinen tai rotukoira, niin olkaa tuosta aarteestanne suunnattoman kiitollisia ja onnellisia.

Koirasi kyllä suattaa olla terve, tai voipi sittenkin olla ettei. Näin se on.